Rikosasiat

Rikosasiat ratkaistaan lähtökohtaisesti suullisessa pääkäsittelyssä. Oikeusturvan toteutuminen edellyttää, että sekä rikoksen uhrilla että rikoksesta epäillyllä on oikeus oikeudelliseen avustajaan, joka heidän yleensä kannattaa palkata avustajakseen pääkäsittelyyn.

Rikosasian käsittely lähtee yleensä liikkeelle rikosilmoituksesta. Esitutkinnassa poliisi selvittää, onko rikosta tapahtunut, ketä asia koskee ja mitkä olivat teko-olosuhteet. Esitutkinnassa poliisi yleensä suorittaa kuulusteluja. Henkilöä voidaan kuulustelussa kuulla asianomistajana, rikoksesta epäiltynä tai todistajana. Heillä kaikilla on oikeus käyttää avustajaa kuulustelussa ja yleensä asianajaja onkin hyvä ottaa mukaan kuulusteluun. Kuulusteltavalle tulee aina ilmoittaa missä roolissa häntä kuulustellaan. Mikäli henkilöä kuullaan rikoksesta epäiltynä, hänelle tulee yksilöidä, mistä rikoksesta häntä epäillään. Pelkkä rikosnimikkeen mainitseminen ei riitä, vaan rikoksesta epäilylle on ilmoitettava aika, paikka ja tarkka toiminta, jota epäillään rikokseksi.

Poliisin päätettyä esitutkinnan, asia saatetaan syyttäjän käsiteltäväksi. Syyttäjä päättää, nostetaanko asiassa syyte. Poliisi ei saata asiaa syyttäjän käsiteltäväksi, jos tutkinnassa on selvinnyt, ettei rikosta ole tehty taikka ettei asiassa voida nostaa ketään vastaan syytettä tai esittää muuta rikokseen perustuvaa julkisoikeudellista vaatimusta.

Syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta, jos rikos on vähäinen tai näyttö rikoksesta on puutteellinen. Lievät rikokset voidaan osoittaa myös sovitteluun, jossa rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille järjestetään mahdollisuus puolueettoman sovittelijan välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti, käsitellä rikoksesta sen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyrkiä omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi. Asianosainen voi ottaa asianajajan mukaan myös sovitteluun. Kaikki rikosasiat eivät kuitenkaan sovellu sovitteluun. Sovitteluun ohjataan yleensä vähäisemmät rikokset. Esimerkiksi perheväkivalta ja seksuaalirikoksia ei voida ohjata sovitteluun.

Lähtökohtaisesti vain virallinen syyttäjä aja syytettä rikosoikeudenkäynnissä. Rikosasia tulee vireille, kun syyttäjä jättää haastehakemuksen käräjäoikeuteen. Jos käräjäoikeus pyytää ennen istuntoa kirjallisen vastauksen haasteeseen, on hyvä kääntyä asianajajan puoleen.

Itse oikeudenkäynnissä asia etenee tietyn kaavan mukaan. Ensimmäiseksi syyttäjä esittää vaatimuksensa ja perusteet näille vaatimuksille. Tämän jälkeen kuullaan asianomistajaa eli erikoksen uhria ja tämän jälkeen vastaaja eli syytettyä. Kun asianosaisia on kuultu, siirrytään käsittelemään todisteita. Tämä tarkoittaa todistajien kuulemista sekä kirjallisten todisteiden läpikäymistä. Rikosoikeudenkäynnissä kaikilla osapuolilla on oikeus esittää kysymyksiä todistajilta. Tätäkin varten on hyvä olla avustaja mukana oikeudenkäynnissä, sillä asianajaja osaa asiantuntemuksensa ja kokemuksensa perusteella kuulustella todistajaa.

Oikeudenkäynti päättyy loppulausuntoihin. Loppulausunto tarkoittaa koko oikeudenkäynnin tiivistämistä ja lausuntoa siitä, mitä mieltä on todisteista tai rangaistuksesta. Myös tässä kohtaa asianajajan apu on yleensä korvaamaton, sillä hyvä asianajaja osaa nähdä materiaalista oman päämiehensä kannalta edulliset seikat ja tuoda nämä esiin tuomarille.

Toimistostamme löytyy osaamista niin vastaajan kuin asianomistajan avustamiseen rikosasioissa.